Viisumi

Moikka! Nyt mulla on viisumihaastattelu takanapäin. Mä jännitin sitä tavallaa, mut aika vähän ja ihan turhaan.

Siihen oli tosi tarkka ohjeistus, ei saanu saapua paikalle liian aikasin eikä liian myöhään, muuten ei pääse haastatteluun. Piti olla tarkalleen sitä aikaa painamassa summeria, mihin haastatteluaika oli sovittu. Mä onneksi sitte olin täydellisee aikaa, ku pääsin haastatteluun!

Ensin piti mennä turvatarkastukseen ja laittaa matkatavarat koriin, mikä meni sieltä tarkastusjutusta, noh..ihan samalla tavalla ku lentokentilläki on, ni tavarat katottiin ja ite mun piti kävellä sellasen jutun alta. Tosi selvää tekstiä.. Ehkä tajuutte :-) Mua ei tarvinnu tutkia sillä ihmekeppi jutulla, kun ei mulla ollu mitään metallista tai muuta vastaavaa. Ehkä en selitä tästä enempää, ku ei tästä nyt oikeen tuu mitää.. :-D
Turvatarkastuksen jälkeen se "vartija", en tiedä sille oikeeta sanaa, ni se saatto mut sinne odotushuoneeseen. Se oli aika pieni ja ne haastattelut tapahtu sellasissa kopeissa missä oli lasi haastattelijan ja haastateltavan välissä.
Mun piti vähän aikaa odottaa, ja sit joku suomalainen mies sano mun nimen ja menin sen tiskin luo. Se ei paljoa puhunu, se vaa pyys niitä papereita ja passin mitä mun piti viedä haastatteluun mukaan. Siinä meni ehkä 2 minuuttia. Ja sitten mun piti mennä takasin siihen odotushuoneeseen.
Ootin taas vähän aikaa, ja sitte sellanen amerikkalainen mies sano mun nimen ja nyt menin sen tiskille. Se oli se haastattelija ja haastattelu käytiin englanniksi. Mut oli kyl tosi rento haastattelu!
Se kysy vaa, et mitä kuuluu, minkä ikänen oon, tiedänkö viel mihin päin oon menossa, missä käyn nyt koulua, oliks tää mun oma vaiko vanhempien päätös lähteä vaihtoon. Sit se sano, et kaiken pitäis olla kunnossa, niiku viisumin saamisen suhteen. Olikohan muuta, en muista, mut lopussa se vaa sano et "Enjoy your stay, bye!" Ja sit se oli ohi. Toiki kesti max. 5 minuuttia, ei varmaa sitäkään. Sit mä sain lähteä.

En tiedä vielä milloin saan sen viisumin, ei kai siinä kauheen kauaa pitäis mennä?? No, saa nähä. On täs viel aikaa, ainaki vähä :-)..

Ton haastattelun jälkee kävin ostamassa uusia vaatteita Floridaa varten. Tyhmät alennusmyynnit, ikinä ei oo mun kokoa enää jäljellä... No kyl mä löysin jotain, en ollu kovin hyvinvoiva tona päivänä, mut löysin jotain mitä tarviin :-)..
Täytyy kyllä tilata sit vaikka netistä lisää juttuja mitä oikeesti tarviin. Saahan kaikkee sit Floridastaki, mut en nyt tyhjin käsin sinne haluu mennä.. :-D

Tein illalla koepakkauksen. Matkalaukku saa painaa 23 kg. En tiedä päteekö se vaihto-oppilaisiinki, et voi maksaa siitä, jos se painaa tota enemmän. Pitää kysyä. Mun matkalaukku paino 18 kg, eli 5 kg viel tilaa. Mut sielt puuttu kyl monii asioit vielä, et en yhtää tiedä onks se yli ton 23 sit ennen lähtöä..:-/ No, pitää kai karsia noista kengistä vähän :-(.. Saahan niitä sit sieltä ostettua!
Mun pitää Suomesta vielä ostaa loput tuliaisista. Mitä te veisitte tuliaisina Suomesta jonnekin muualle, mikä kertoo Suomesta tai on jotain suomalaista?? Auttakaa :-). Mulla on kyllä ideoita!! Mut en oo viel käyny ostaa niitä, ni on mahollisuuksia keksiä lisää ja vaihtaa niitä :-)..

Sain tänää uuden läppärin! Mun vanha on ihan pommi ja käytän kotona pöytäkonetta, ni täyty saada uusi, et on sit oma kone Floridassa. Nyt on kyllä hyvä peli tässä näin! :-D Täytyy vaan siirtää kaikki vanhat kuvat tälle koneelle ja musiikit ja muut tiedostot. Mut ei se nyt niin kauheen iso homma oo.. :-) Hitosti vaa kuvii ja musiikkii...

Ei mulla nyt muuta oo tällä erää. Kirjottelen jostaa jotaa taas joskus! :-D..

-Julia

P.S. Tasan 6 viikkoa lähtöön tänää!

About Florida

Nonii, vihdoinki sain aikaseks alkaa kirjottaa. Aattelin nyt vaik kertoo tost Floridasta, tai siitä oikeestaan mitä mulle on kerrottu ja mitä oikein on luvassa.

(Mut sitä ennen tällänen pikainfo, et mul on vähän reilu viikon pääst viisumihaastattelu ja sit jos sen saan sen jälkee, ni sit pitäis kyl olla kaikki järjestettävät asiat hoidettuina. Tein varmaa vähä yli viikko sit sen viisumihakemuksen netissä, kivasti siinä meni se tunti ainaki. Kysymyksiä oli mm. että pyrinkö USA:ssa ollessani prostituutioon tai terrorismiin. Ja kaikkea tollasta maan ja taivaan väliltä. Noi ei ainakaa oo mun sinne menon tarkotuksia! :-))

Jees, Florida siis kohteena. Ja oon vieläki ihan sairaan innoissani tosta, et MÄ pääsen FLORIDAAN! En ois voinu uskoo tota. Aattelin, et jos en pääse Kaliforniaan, ni sit joudun jonnekki ihan pohjosee tai keskimaahan jonnekki maatilalle, mikä ei siis ois ollu ihan sitä mitä oisin halunnu. Ja nyt kaikki vaikuttaa niin täydelliseltä, ni oon ihan super onnellinen!

Voin alottaa hostperheestä. Mun host mom on 36 vuotta ja host dad on 34 vuotta. Niillä ei oo lapsia, paitsi 2 kissaa. Mul ei koskaa oo ollu lemmikkejä, ni jeee! :-) Ja sit mä saan sen vaihtarisiskon Hollannist, joka on mun kans saman ikänen, mut tost taisinki kertoo aikasemmin. Mun hostperheen talo näyttää tosi kivalta! Saan oman huoneen, samoin vaihtarisisko. Ja sit meillä on yhteinen kylpyhuone. Muutenki se talo on kyl tilava ja siel on kaikkii kivoi juttui (oon kuullu heiltä ja sit nähny kuvii), että kaikki viihde-elektroniikka pelit löytyy! Toi talo sijaitsee sellasella esikaupunkialueella. Siinä lähellä on kaikkien siellä alueella asuvien käyttöön tarkotettu allasalue, siel on kai 3 eri allasta. Sit siel on pari tenniskenttää, pari koriskenttää, kuntosali, squashsali. Ainaki tollaset löytyy. Tosi kivalt kuulostaa, ei tuu ainakaa olee tylsää, luulisin. :-)
Meijän talolt on kuulemma lyhyt matka kaikkialle. Eli lähellä sijaitsee mun tuleva high school (se on tosi iso, siel on vissiinki yli 2000 oppilasta ja se rakennus näyttää kyl kivalt) ja lähellä on myös shopping mall, joku yliopisto ja muuta tollasta.
Lähellä on myös sellanen theme park Busch Gardens. Siel on paljo hurjan näkösii vuoristoratoja ja safareita, mis on kaikkii eksoottisii eläimii. Siel voi ottaa kiertoajelui sun muuta. Mun hostmom kerto, et se on tosi suosittu high school nuorien kesken. Se kerto, et niitten entisellä vaihtarilla ja kaikilla sen kavereilla oli sellanen 10 kk voimassa oleva lippu sinne, mikä maksaa US$ 100. Ku tolla lipulla voi käydä milloin vaan ja kuinka monta kertaa vaan siellä ja se tulee paljo halvemmaks ku et ostais joka kerta uuden lipun. Saa sit nähä paikan päällä ostanko itekki ton 10 kk lipun.
Sit vähän pitemällä on joku viel isompi shopping mall tai vissiinki monta sellasta, et se on joku isompi alue sit. Meijän talolt ei myöskään ollu pitkä matka rannalle, en nyt muista paljo se oli. Ja sielt on myös vähä yli tunnin matka Orlandoon, suosittu turistikohde, missä on Disney World, Universal Studios ja muuta kivaa!
Hostmom kerto, et sit voidaa aina mennä veneilee sinne Gulfille mis näkyy delfiinejä paljon ja niitten kans voi uida siel! Muutenki toi hostperhe tykkää matkustella paljon, et varmaa sitäki on sit luvassa. Tuol on oikeesti kyl ihan sairaan paljo tekemistä!
Ainii, siel on kans alligaattoreita, tietysti, ku Floridassa ollaan! Eli niit voi näkyy oikeestaa ihan missä vaan. Mut hostmom kerto, et miejän on pakko maistaa alligator tail, eli sen häntää, jaiks.. Mitäköhän siitäki tulee... Ja tietyst siel on käärmeitä ja hämähäkkejä (paljo isompii ku Suomes... :s VIHAAN NIITÄ!!! itseasias pelkään..) Kuulin hostperheelt yhen tarinan. Hostdadin vanhemmat oli vahingos jättäny pation oven auki ja sielt oli tullu sisää käärme. Oh my.. Mut ehk mulla ei oo hätää, ne on kuulemma jo eksperttei ainaki hämähäkkien tappamisessa.
Floridassa, tai ainaki siel alueella mihin oon menossa, ni alko iha vähä aikaa sit hurricane season ja se loppuu vast Marraskuun alussa. Aktiivisin aika on loppu kesä - aikanen syksy, eli sitä aikaa ku mä sinne meen. Mun hostäiti kerto, et ne on luvannu aktiivista kautta, eli et hurrikaani tulis, mut ne kuulemma sanoo niin joka vuosi. Mut kaiken varalta ne on kai jo ostanu purkkiruokaa yms. et sellanen tulis. Ei kuulemma pitäis olla mitää hätää, jos vaa on sisälle. Ne on pari kertaa sen kokenu. Ekal kerran pari palmuu lens pihalt ja jonku vajan katto lähti menee. Ja kerran ne oli ilman sähköö viikon hurrikaanin jälkeen. Nohhh, enkä en vaa mieti koko juttuu ni kaikki on okei! :-D
Hostperheest viel sen verran, et ne on oikeesti tosi rentoja! Ollaa siskon kans kysytty kaikist asioist ja oon oikeesti niin happy, et mun kohalle osu tällänen perhe. Ihan täydellinen mulle! Kaikki tulee hyvin juttuu keskenää ja ollaa samaa mieltä asioista, ni ei pitäis olla mitää suurii ongelmii luvassa.

Nyt ei oikein tuu enää mieleen mitä muuta kertoa.. Voin myöhemmin tulla rustailee jos mieleen putkahtaa jotaki :-)
Ja alustavan lähtöpäivän mukaan lähtöön on jäljellä 7 viikkoa ja 4 päivää. Aika vaa lentää..!! Koht on jo lähtö. Kauheeta ja kauheen kivaa! Mut aika tulee lentämää sielläki! Koht oon jo lähös sieltä. Noh, ei nyt mennä asioiden edelle :-D Palaillaan!!

-Julia

Preparation Course: New York

Helloooo! Nyt voin kertoo tosta New Yorkin valmennusleiristä sen verran mitä siitä tiedän. Eli toi on tollanen esittely sille leirille ja siinä on alustava aikataulusuunnitelma sille, mitä toi leiri pitää sisällään.

Sinne leirille tulee kaikki ne eri puolilta maailmaa, joilla on mun kanssa sama järjestö ja jotka on valinneet USA:n kohdemaaksi ja ne, jotka on valinnu ton leirin. Eli se ei oo pakollinen. Oon kuullu, et toi on iha paras tapa alottaa tuleva vuosi ja ton leirin aika oppii jo niin paljo siitä toisesta kulttuurista ja kielitaito paranee jo ennen ku menee isäntäperheesee.

Toi leiri on siis New Yorkissa ja se kestää viikon. Me asutaan se viikko jossain Universityssä, mikä on lähellä New York Cityä. Me nukutaan niissä Universityn dorm roomeissa, eli niissä asuntoloissa mitä esim. American Pie leffas on näkyny :D

Leiril on urheiluu, tutustumista uuteen maahan ja kulttuuriin, tietoa siitä, millasta on olla uudessa maassa opiskelijana jne, mut myöskin vapaa-aikaa.

Nyt siihen alustavaan aikataulusuunnitelmaan:

Päivä 1: Saapumiset.

Päivä 2: Tervetulo-tapaaminen. Tutustuminen campuksen ympäristöön. Amerikkalaisia urheilulajeja.

Päivä 3: New York City retki. Times Square, nähtävyyksiä ja shoppailua. Iltaristeily Manhattanin ympäri (Vapaudenpatsas!!).

Päivä 4: New York City retki. Nähtävyyksiä ja shoppailua. Elokuvailta.

Päivä 5: Luokkakeskustelua: Elämää ulkomaalaisena oppilaana USA:ssa. Amerikkalaisia urheilulajeja.

Päivä 6: Luento US Historystä, hallituksesta ja US nykypäivänä. Rantaretki Long Islandille.

Päivä 7: Luokkakeskustelua: Valmistautuminen ja kannustuspuheet vaihto-oppilaiden näkökulmasta. Näytös- ja jäähyväisjuhla.

Päivä 8: Lähdöt.

Siinä se ohjelma nyt oli! Ja ton jälkee mä lennän sitte sinne Floridaan. Mut musta toi ohjelma kuulosta tosi siistilt! Tulee olee varmaa tosi kivaa! Ja hiton hienoo päästä New Yorkiii! ;)

Odotan kyl innolla! :)

Nyt on kesälomaki tavallaa alotettu, JES! Huomenna ei oo muuta ku kevätjuhla ja sit alkaa virallisesti lomalomaloma!

-Julia

P.S. Sain tänää postissa sen mun "kutsukirjeen" USA:sta, siin on ne viisuminhaku jutut. Nyt vaan ootan järjestöltä ohjeita sen hakemiseen, ni sit voin varata ajan USA:n lähetystöltä!

Kaiken alku

Nyt mä voisin varmaanki kertoo, et mist tää kaikki alko.

Mä olin siis 6-luokalla, ku tää idea tuli mun päähän. Mä sillon aattelin, et ois kiva tehä joskus jotaa erilaista, ku tääl tapahtuu aina samoja juttuja. USA on jotenki aina kiehtonu mua, ni mietin, et ois ihan sairaan siistii asuu siel. Mä en sillon viel vieny asiaa mitenkää eteenpäin, enkä ettiny mitää tietoo järjestöistä. Mut toi mun idea jäi mun päähän.

Tais olla joskus 8-luokalla ku aloin uudestaa miettii tota ideaa. Sit mä innostuin tosta tosi paljon, et oikeesti tota mä haluun! Sen jälkee mä sit aloin ettii netist kaikkee tietoo ja tilasin esitteitä eri järjestöistä ja kattelin mikä ois mulle sellanen hyvä ja sopiva vaihtoehto. Silloin mä kans kerroin mun vanhemmille tosta. Aattelin, et tää idea kaatuu nyt ihan kokonaan, koska ei ne varmaankaa suostu tollaseen ehdotukseen. Mä kerroin niille kaiken mitä tiesin ja näytin niitä esitteitä jne. Mä myös sanoin sen, minkä takii mä haluun kokea jotain uutta: "Mä oon asunu tääl koko mun elämän, mä haluun vaihteluu."

Mun yllätyksekseni en saanutkaa kieltävää vastausta, vaan et tutkitaan lisää näitä juttuja ja jos mä ihan oikeesti tätä haluan, ni eiköhän se oo mahdollista.

9-luokan ajan mä vaa mietin tota vuotta. Mul oli järjestö selvillä ja muutenki mul oli tarkat suunnitelmat mun pään sisällä. Mä oikeesti halusin sitä tosi paljon. Paitsi sitä mun haluamista heikens jonkin verran se, et mul on täällä poikaystävä. Mut tää on ollu mun unelma niin kauan, en voi antaa tän vaa olla. Mä en kuitenkaa vielä hakenut mukaan.

9-luokan jälkeen kesälomalla mä sit hain mukaan. Tiesin, et se oli oikee hetki hakea ja mun täyty toteuttaa tää.

Mä hain mukaan mun järjestön nettisivuilta. Täytin sielt sellasen hakukaavekkeen, se ei vaatinu oikeestaan mitään ihmeellistä.

Ton hakemuksen lähettämisen jälkee vähän ajan päästä sain postiin haastattelukutsun. Siin oli kans muutamii papereita, mitä piti täyttää ja tais olla sellanen, et piti kirjottaa aina itsestään ja miksi haluaa vaihto-oppilaaks.

Mul oli hmm..hitsi ku en muista.. Joko heinäkuun lopussa tai sit elokuun alussa se haastattelu. Mä jännitin sitä tosi paljon, mut oikeestaa ihan turhaan. Se oli kuitenki aika rento tunti loppujen lopuks. Ja siin oli viel sellanen jännä juttu, et heti siin alus sen mun haastattelija sano, et "moni ei tätä tiedäkään ku tulee haastatteluu, mut tää pidetään sit kokonaan englanniks." JES, kiva.... Koska mua jännitti, en ees saanu sanoi päähän suomeks, ni nyt piti viel vastata kaikkeen englanniks.

Se kesti siis jonku tunnin ja se kyseli kaikenlaisii kysymyksii. En ees muista niit enää ku siit on melkee vuos aikaa. Mut siis kaikkee, et miten on valmis sopeutumaa uusiin tilanteisiin jne. Ja sit mun piti kirjottaa (englanniks), et miten suhtaudun eri tilanteisiin, ja siin oli sit annettu esimerkkejä mitä on tapahtunu.

Mun osalta toi meni kyl tosi hyvin ja turhaan jännitin. Ja sen takii meni tosi hyvin, koska siinä lopussa sen mun haastattelija sano että "mä en kyllä nää mitää syytä, miksei sua valittais mukaan." JEEEE, olin niin onnellinen ton takii ja sitte päätin palkita itseni hyvästä työstä jäätelöllä.. :D

En nyt muista kuinka kauan ton haastattelun jälkee, mut kuitenki aika pian sain puhelun, et mut on hyväksytty mukaan vaihto-oppilasohjelmaan! Olin niin innoissani. Sit mä sain postii aika nopeesti sellasen ----------- ton paksusen paperipinon.. jes. No mut siin oli kaiken maailman juttuja, siis piti allekirjottaa sääntöjä, ehtoja, sopimuksia jne. Piti hankkii englanninkielinen virkatodistus, kopio passista, lääkärintodistus, kaikki yläasteelta saadut todistuksen. Koulun suostumus, englanninkielen opettajan suositukset. Siis ihan kaikkee maan ja taivaan väliltä. Ja niit papereit oli ihan hemmetisti. Piti laittaa aluetoivomus (valinnainen, mut maksullinen), ja siihen mä sit laitoin ekana sen Kalifornian. Piti kirjottaa kirje isäntäperheelle, mun vanhempien piti kirjottaa kirje isäntäperheelle. Piti kertoo tyylii kaikki tiedot itsestään. Kaikki terveyteen liittyvät tiedot ja kaikki mitkä ei liity terveyteen. Ja mul oli aikaa tehä kaikki noi 2 viikkoo. Vois luulla, et ne kerkeis kaikki tehä vaik viikos. Mut ei. Siin oli iha hitost luettavaa just kaikist säännöist ja ihan kaikest, et mul ainaki meni se 2 viikkoo tehä kaikki noi. Se oli aika rankkaa, ku kaikki koulutyötki piti siinä samalla tehä. Mut se oli sen arvosta!

Ite järjestöl meni sit tosi kauan noitten kaikkien papereitten läpikäymisee. Ja muutenki, kaikkien vaihtareitten 2011-2012 vuodelle noi paperit lähetettii Jenkkeihin vast tammikuus, ni mulla oli sit tosi pitkä odotusaika siinä.

Mun piti saada järjestöltä ennen koulun joululomaa sellanen englanninkielen testi. Se oli sit hukkunu vissii postissa, ku ei sitä ikinä meijän koulussa nähty. Mun piti sit oottaa joululoman ajan ja tein sen testin vasta sitte ku se loma oli loppu.

Se testi kesti 2 tuntia, siinä oli eka sellanen kuunteluosio ja sitten kirjallinen osio. Olin aika paineissa, ku en yhtää tienny et millanen se on ja ku se kuulemma oli aika uus juttu sille järjestölle. Mut mulle sanottiin, et yleensä suomalaiset oppilaat on pärjänny siinä ihan hyvin. Eli sen avulla katottiin just kielitaso eri maiden välillä. Tai tollasen käsityksen mä sain. Ja mulla tais sitte mennä aika hyvin se, ku sain 94% oikein maksimipistemäärästä.

Toi testi ja muutama muuta erillistä paperia piti vielä lähettää sinne järjestölle, jonka jälkee ne viel tarkisti et kaikki on kunnossa ja sitte mun paperit lähti siinä tammikuun lopussa Jenkkeihin.

Sen jälkeen oli ihan armotonta odotusaikaa, et minne mut sijotetaan ja millasee perheesee päädyn ja sellasta. Me ei saatu järjestöltä mitään "väliaikatietoja" et missä vaiheessa sijotus on, ni ei voinu muuta ku odottaa.

Mut sitte about kuukaus sitte mä sain sen puhelun ja sain tietää et meen Floridaan. Toi on oikeesti niin täydellinen paikka.

Ja sit sain kuulla mun hostvanhemmilt, et ne oli yrittäny saada mua sitä mun vaihtarisiskoo niille jo helmikuusta asti, mut se meijän tuleva high school ei eka meinannu ottaa meitä sinne kouluu, koska siel on jo niin paljo oppilaita. Lopulta ne suostu, mut siihen meni se muutama kuukaus. Mut on aika happy ending! :)

Nyt mul ei oikeestaa oo enää mitää odottelemista. Paitsi se, että saan sellasen "kutsukirjeen" USA:sta, että sit voin hakee viisumia.

Mul oli vähän alle kuukaus sit sellanen valmennustilaisuus Helsingis. Se oli tosi kiva! Sielt sai tosi paljo hyödyllist tietoo ja niin paljo faktoja, joista on tosi paljo apua tulevaan vuoteen. Ja sit sain sielt sellasen järjestön repun, t-paidan ja vuosikalenterin. Ja kans sellasen Student Handbook vihkon, mis on kaikennäköst tietoo kans.

Siinä kai se nyt oli, se prosessi. Mul oli kans passin uusiminen, parin rokotteen ottaminen, uuden pankkikortin tilaaminen ja tollasta säätöö ton aikana, mut nyt ei oo enää paljoo tehtävää. Oottaa et voi hakee viisumii ja sit pitää mennä sinne viisumihaastatteluu. Ja sit suurimmaks osaks varmaa vaa odotus lähtöön.

Mut sitä ennen mä aion nauttii kesästä poikaystävän, kavereitten ja perheen kanssa ja elää täysillä nyt loppuajan mitä Suomessa on jäljellä!

Toivottavast joku ees jakso lukee tän, ku tää on niin pitkä, sori....

Seuraava postaus on varmaa New Yorkiin liittyvä, ni jatketaa niissä tunnelmissa sit seuraavaks. :)

-Julia